Valokuvaus on ihana harrastus, mutta niin työlästä on käsitellä satoja ja taas satoja kuvia.... Ennenkuin vanha kovalevyraukka tallentaa haluamani tiedot, olen kasvattanut jo ainakin 10 uutta harmaata hiusta. Ja joku viisas valokuvaaja on vielä mennyt sanomaan että kaikki valokuvat pitäisi tallentaa myös siinä raaka (käsittelemättömässä) muodossa jossa ne on otettu. Hoh-hoijaa.... jos pitäisin kaksinkertaista tallennusta kaikista kuvista, hukkuisin niihin. Olen tullut siihen tulokseen että parasta on kun käsittelee ja tallentaa sitä mukaa kun purkaa kortilta, muuten ei tule mitään. Käsittelin äsken ehkä 30 uutta kuvaa ja tuntuu että saa riittää pitkäksi aikaa! Kuvien ottaminen on kivaa, käsittely ja hallinnoiminen ei! Olen silti päättänyt käydä tämän kesän aikana kaikki valokuvatiedostoni läpi ja deletoida JOKAISEN HUONON KUVAN! Käsittelin äsken kuvatiedostoja kukista ja törmäsin tällaiseen kummalliseen kukkaan, joka ilmestyy joka kevät maakellarin oven pieleen. Kukka on aivan mielettömän kaunis yksinkertaisuudessaan, kukkii sekä punaisia että sinisiä kukkia samassa tertussa. Jos joku tietää mikä kukka on kyseessä, kertokoon minullekin?

Kentän laidalta sunnuntai-iltana. Jari innostui kouluttamaan Fannyä. Sää suosi ja kentällä oli kerrankin tilaa. Uusi kamera tosin toistaa värit hieman hassusti.

Mistähän syystä meidän isot pojat on aina erimieltä kaikesta. Toinen vartioi itään ja toinen länteen...:)

Voipi olla kyllä että Riki on jo niin vanha (kohta 11v) ettei se kuule mitään enää. Sisällekin saa karjua aina kuin viitapiru ja sittenkin se tulee puolen tunnin päästä... :)

Suloinen sunnuntai aamu. Jari nukkuu vielä yövuoron jälkeen koirien kanssa, kissat on pihalla touhuamassa. Kävin viemässä lintulaudalle ruokaa kun on vielä kylmien säiden vuoksi niin vähän hyönteisiä. Heti sain kameran etsimeen suht harvinaisia vieraita. Harvoin saa kuvan kukkivasta omenapuusta ja punatulkusta.






On ihan hiljaista, kukaan ei ole vielä liikkeellä missään, ainoastaan lintujen laulu kuuluu pihalla. Kirjosieppokin eksyi katselemaan mitä ruokaa on tarjolla....


Näyttää siltä että tulee pilvinen ja sateinen päivä, mutta onneksi suht lämmintä. Odotan jo kärsimättömästi että kaikki keväällä istutetut verikurjenpolvet, liljat, pionit ja muut uudet perennat kasvaisivat isoiksi. Kasvuunlähtö on ihan liian hidasta minun kärsimättömälle luonteelleni, yöpakkaset ovat tehneet hallaa jopa kuvassa näkyvälle vaahteralle.

Kävin katsomassa uutta muovista kasvihuonetta ja totean sen kyllä huonoksi. Halla oli viime yönä vienyt suuren osan siellä olevista taimista. Yläpihalla ei ole halla käynyt mutta alapiha on niin alavalla maalla että poissa ovat kaikki samettiruusun, elämänlangan ja suuri osa muista taimista, joita oli siellä kasvamassa. Kotipuutarhurin osa ei ole helppo. Kaikki kuukausien työ meni hukkaan yhdessä ainoassa yössä! Onneksi kurkut, tomaatit ja paprikat ovat "oikeassa" kasvihuoneessa ja vielä hengissä.

Ville on löytänyt viimein ulkona olemisen ilon ja osallistuu innokkaasti puutarhatöihin. Vaan on ensimmäinen kissa tässä talossa joka myös sitten avaa ovet ja päästää itse itsensä pihalle, eikä ole kovin innokas tulemaan takaisin sisään. Onneksi Ville on niin hienohelma ettei pidä sateesta eikä tuulesta vaan silloin kelpaa myös takkatulen loimu.

13.5.2008


Kävimme katsomassa Fannyn pennun Lunan blogia ja kurkkimassa uusia kuvia. Reipas pieni neiti. Fanny näyttää tässä mallia miten esineitä kannetaan ja avustetaan mammaa puutarhakäsineet tuomalla...