Fannylle löytyi pitkän etsimisen jälkeen täksi juoksuksi uusi sulhanen. Tällä kertaa ei tarvinnutkaan mennä merta edemmäksi kalaan, vaan sulho löytyi ihan omalta kylältä. Papittaren Ronaldo, arkinimeltään Tarmo asustelee tuossa vähän matkan päässä. Tarmo on komea poika, jolla on pää kunnossa ja harrastaa hakua ohjaajansa kanssa. Ehkäpä Jarin pitkäaikainen haave saada Marotin rotweiler pentue viimein toteutuu...:)
Kotona on ollut hieman hermoja raastavaa kun Fanny aloitti juoksun, Ruttu ja Fanny on tietenkin eristettynä toisistaa ja kaikenlaista laulantaa on täällä jo kuultu. Paha vaan että jatkuva vikinä ja ulvominen käy emännän hermoille. Ruttu on sen verran pois tolaltaan että nyt ei vähään aikaan opetella mitään uutta. Tilanne on uusi myös Hapsulle, joka on ollut tilanteesta selkeästi hieman hämmentynyt. Tosin on nyt ollut paljon "kiltimpi" kun oma juoksu päättyi. Ilmeisesti oma juoksi aiheutti myös melkoisen hormonimylläkän, joka nyt on tasaantunut. Mene ja tiedä, mä en aina noita narttujen aivoituksia ymmärrä. Nyt tuntuu Hapsu kuitenkin hieman tasoittuneen, toivottavasti olotila on pysyvä. Hakeutuukin mun seuraan paljon enemmän kuin ennen.
Monen koiran laumassa on aina se paha puoli että kun kaikki pitäisi huomioida ja kaikkien kanssa jotain tehdä, niin välillä se on hyvin stressavaa, teet niin tai näin niin aina joku jää paitsioon.
Muuten elämä menee omaa latuaan, välillä paremmin ja välillä huonommin. Viikot menee töissä niin ettei ajan kulumista oikein huomaa ja aika vähällä unella. Nyt olis tarkoitus panostaa parempiin yöuniin jatkossa. Lienee terveydellisestikin järkevää. Viime aikoina on ollut flunssan ja stressin jäljiltä niin paljon rytmihäiriöitä että työpaikkalääkäri laittoi jo lähetteen sairaalaan Holter tutkimusta varten. Jos saisi viikolla nukuttua niin voisi panostaa jatkossa viikonloppuna paremmin harrastuksiin ja koiriin, eikä ehkä olisi niin paljon rytmihäiriöitä. Nyt ei hirveästi nappaa viikonloppuaamuisin mihinkään näyttelyihin ja treeneihin lähteä kun joskus ne univelat on pois nukuttava. Arkisin nukkumaan meneminen ei vaan ole helppoa kun on herkkäuninen ja perheen toinen osapuoli elää ihan toisena vuorokauden aikana. Nukkumaan hakeutuminen ennen klo 22.00 on mulle jokseenkin ylitsepääsemätöntä, vaikka klo 5 joka aamu nouseekin ja tuon verran tarvitsisi kuulemma aikuinen ihminen unta.
Yllä kuva Fanny uudesta Tarmo sulhosta. Tarmolla on todella sympaattisen näköinen ilme ja on sympaattinen koira muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti