torstai 26. marraskuuta 2009

Briarditkin välillä...



Tässä on tullut niin paljon rottweiler juttua ja varmaan tulee jatkossa että otetaan yksi briardi tähän väliin. Hapsu lätsytteli eilen kuralätäkössä savipellolla ja joutui pesuun. Yllättäen ei kura lentänytkään kylppärissä niin paljon kuin ajattelin. Karva on jotenkin Hapsulla sellaista että se puhdistuu paremmin itsestään ja hylkii likaa kuin esim. Rutun karva. Hapsu huvittelee lätsyttelemällä lätäköissä kuin pieni lapsi, samalla lailla se myös ui. Läpsyttelee tassuilla vettä ja yrittää ottaa sitä kiinni. No, eilen kuralätäkössä lätsyttelystä seurasi pesu ja tänään sitten harjattiin, joten. Olkaa hyvä. Tässä Hapsu tänään tämän värisenä. On vaihtamassa karvaa, kaikki alusvilla on käytännössä poissa ja ilmeisesti tilalle on tulossa vielä vaaleampi alusvilla. Kiva ottaa kuva taas vuoden päästä (tottakai sitä tässä välissäkin kuvataan) ja katsoa että miksi väri silloin on muuttunut. Nyt ainakin alkaa jo näyttää hieman harmaammalta kuin aikaisemmin. Eikä Hapsulla muuten ole kyttyrä selässä vaikka siltä näyttääkin, vaan karva siitä laineella...:) Ja on sillä häntäkin, ja täydellinen j-koukku siellä mutta kuvassa pitää häntä aina ujostella piiloon...:)

Valosta riippuen väri vähän vaihtelee, alempi kuva on ehkä lähempänä totuutta. Tosin saattaa olla tummempi kuin tavallisesti, koska pesin mustan koiran shampoolla kun se oli ainoa mitä oli jäljellä. Siinä on vähän tummaa pigmenttiä mukana, mutta ei olla menossakaan näyttelyyn nyt vähään aikaan vielä. Neiti on kyllä sen verran seestynyt, että on ollut edukseen jopa eläinlääkärissä viime viikolla. Sai kovasti kehuja, eikä edes irvistellyt odotushuoneessa vieraille koirille vaan oli ihan nätisti vaikka joku kävi nuuhkimassakin. Kyllä nartun kasvu ja hormonit ovat ihmeellinen asia. Tänään tällä tuulella ja huomenna toisella. Toivottavasti Hapsu myös jää tuollaiseksi seestyneeksi...:)

1 kommentti:

Tuula, Helmi ja Tuuli kirjoitti...

Voi kun Hapsu on hieno. Ja värikin hyvin harmaantunut. Vähän kameleontteja tuntuvat olevan nämä siniset ihan kuin fawnitkin. Helmi on vielä Hapsuakin vaaleampi. Sinillä uusi karva puolestaan on tullut nyt aika tummaa. Ei se tosin koskaan hirveän vaalea ole ollutkaan.
Täällä ei ole parin viikon takaisesta pesusta ja harjauksesta enää kuin muisto jäljellä. Marraskuun kivat kurakelit ja metsissä risujen seassa juoksentelut ovat tehneet tehtävänsä ja minulla on taas kaksi ruokkoamattoman näköistä rakkia, huokaus.
Rapsutuksia kaikenlaisille karvaisille!