Maarumäen on vallannut flunssa tai influenssa, ei lääkärikään tiennyt kumpi. Ainakin luulen että oli ihan oikea lääkäri kuitenkin...:) Sitä tietää tulleensa vanhaksi kun käy lääkärissä ja istuu taudin runtelemana lääkärin edessa joka ikänsä puolesta voisi olla oma lapsi... Joo, vanhuus ei tule yksin, taudistakin on vaikeampi päästä eroon kun 2-kymppisenä. Sari sairastui ensin, melkein viikon ollut jo kipeänä ja jottei Jarin tarvitse tuntea itseään syrjityksi, sai myös saman taudin. Taitaa olla ensimmäinen suhteellisen hiljainen viikonloppu vähään aikaan Maarumäessä.
Pennut kasvavat ja oppivat päivä päivältä lisää. Vievät aina enemmän ja enemmän aikaa kun ovat jo sen verran vanhoja että pysyvät hereillä pidempiä aikoja ja haluavat seurustella ja leikkiä. Ruoka on jo normaalia koiranruokaa, Fanny antaa maitoa lisäksi silloin tällöin. Nyt on toinen madotussatsi jo menossa ja maanantaina on eläinlääkärintarkistus ja sirutus, sitten voi vihdoin laittaa paperit menemään Kennelliittoon rekisteröintiä varten. Sitten on taas yksi virstanpylväs saavutettu.
Pennuille on pikkuhiljaa kehittynyt kaikki ne taidot jotka ovat sitten luovutettaessakin. Osaavat syödä oikeaa ruokaa, leikkiä, tulla kutsuttaessa jne... Nyt seuraavat 2 viikkoa on enemmän kasvamista ja leimautumista syntymäympäristöön ja ihmisiin.
Valokuvia on rankan taudin takia tullut otettua tällä viikolla normaalia vähemmän, ei oikein ole jaksanut kuin levätä kuumeessa. Ohessa kuitenkin muutama kuva. Luna ei paljon pennuista perusta ja ilme kertoo jo kaiken. Vanha koira kun on jo monet pennut nähnyt, tietää tasantarkkaan kuinka terävät ja inhottavat niiden maitohampaat on...:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti