perjantai 6. maaliskuuta 2009

Latua pyjamassa...


Talvilomalla on pakko hiihtää. Ihan pakko, jos ei satu olemaan jalka paketissa. Aika monta talvea viime vuosina on mennyt hukkaan kun on milloin nilkka, milloin polvi ollut paketissa. Ja tänä vuonna ei ole tarpeeksi lunta. Hmmph. No, ei se meillä menoa haittaa. Koska ympäröivät pellot on kynnetty, eikä lunta ole tarpeeksi että sinne pääsisi hiihtämään, niin ainahan on oma piha! Haalari pyjaman päälle ja sukset ullakolta ja menoksi. Hain vanhat (siis 30 vuotta vanhat) sukset ullakolta ja vanhat monot kaapista ja tein omalle pihalle ladun. Se oli kieltämättä hieman vaikeaa, koska Fanny oli sitä mieltä että moiset teräväkärkiset välineet tulee syödä... Briardit suhtautuivat suksiin nätisti, Ruttu on sukset ennenkin nähnyt ja vähän on harjoiteltu valjakkohiihtoakin ja Hapsusta ne ei nyt niin valtavan mielenkiintoiset olleetkaan, mutta Fanny, voi ihmettä, miten voi suksista riemastua niin että ne pitää väkisin syödä?

Piti lopuksi laittaa koirat sisään että pääsi tekemään kunnon ladun ilman että sukset on syöty. Fanny juoksi edessä ja koitti syödä suksen kärjet ja briardit juoksi perässä ja kaikki saatiin liikuntaa. En tosin tiedä mitä naapurit moisesta metelistä ja menosta ajattelivat, mutta mitäpä niistä. Nyt on latu pihalla, hikinen pyjama pesussa ja hyvä mieli kun sai liikuntaa. Huomenna otan valjakkohiihtovehkeet kaapista ja aletaan Rutun kanssa muistelemaan miten se homma menee. Jos innostun, ehkä yritän Fannynkin kanssa, mutta siitä tuskin tulee mitään. Hapsu on vielä liian pieni meidän ainoisiin valjakkohiihtoon sopiviin valjaisiin. Huomenna pitää varmaan ottaa isäntä ja kamera pihalle niin saa tallennettua hupaisia hetkiä... :)

Tämä on näitä maalla asumisen hyviä puolia. Voi tehdä mitä vaan missä rytkyissä vaan. Kaupunkilaiset ei tiedä mistä jäävät paitsi kun eivät pääse pyjamassa pihalle hiihtämään ja upeaa keväistä auringonpaistetta ihmettelemään. Tosin mä kyllä sujuvasti pyörin kesälläkin ihan pelkässä pyjamassa pihalla ja juon aamukahvia milloin missäkin päin tonttia. Luulen että naapurit on jo ehkä tulleet siihen tulokseen etten omista muita vaatteita kuin ruudullisia pyjamanhousuja... En vaihtaisi tätä elämää kaupunkielämään mistään hinnasta. Eläköön elämä ja vapaapäivät pyjamassa!

1 kommentti:

mökkihöperöt kirjoitti...

Taitaa muuten olla geneettistä tuo suksien syönti, ei siitä Rastankaan kanssa koskaan mitään tullut...muistakaa mainita pennunostajille, hehe...