Pikainen katsaus viikon tapahtumiin. Töitä, töitä ja töitä. Palaveri, palaveri ja palaveri. Oli aikamoinen viikko. Viikonloppukin meni jotenkin aivan huomaamatta ja mitään merkittävää saamatta aikaan. Siivouskin jäi sunnuntai-illaksi. Hmmph. Voisi sitä aikansa viettää paremminkin.
Sunnuntaina tehtiin pikainen pesukoneen asennuskeikka Annamarille ja samalla käytiin pyörähtämässä briardien koulutuksissa. Oli hyvä että mentiin, koska tuli taas huomattua maaseudun vaikutus koiriin, meillähän ei ikinä tule lenkillä juuri ketään vastaan. Ei paljon lenkkeilläkään sellaisille seuduilla, missä joku kulkisi. Ei ole mitään järkeä tuon rämäpäälauman kanssa kulkea julkisilla paikoilla kun ei siitä tule kuin täysi katastrofi. Hapsun kanssa on kyllä käyty muutamia kertoja milloin missäkin katsomassa liikennettä ja Järvenpään menoa ja polkupyöriä, sekä ralleja (hyi olkoonkin, ne oli Hapsun mielestä ensin hyvinkin pelottavia...) Mutta jostain syystä juuri koskaan ei ole vieraita koiria nähty, ja se kyllä näkyi koulutuksissa. Hapsu rakastaa ihmisiä, mutta vieraat koirat oli nyt sitten tosi pelottavia, Taotao oli kamala, koska haukkui mokoma, Viljokin oli ensin pelottava ja koska kaikki oli pelottavaa, niille piti tietysti murista ja rähjätä. No, aikansa oltuaan, neiti umpimieli vähän vapautui ja pyysi jo Viljoa leikkimään. Muut briardin pennut vielä jäi vähän möröiksi. Mutta toivoa on. Täytyy ruveta kuokkimaan Järvenpään koulutuksissa, jotta Hapsu tottuu muihin koiriin. Luulen että mulla ei ehkä koulutusintoa varsinaisissa joukkokoulutuksissa ole, mutta mennään ainakin katsomaan mitä kaikkea siellä tapahtuu ja ollaan muiden koirien parissa, josko neiti umpimieli ymmärtäisi ettei kaikki vieraat koirat ole ollenkaan pelottavia, eikä niille tarvitse rähistä.... :) Omassa piirissäkin kaikilla on joko sen tyyppisiä koiria etteivät tule toimeen saman sukupuolen edustajien kanssa tai ovat muuten hieman epäsosiaalisempia niin ei ole Hapsu juuri seurustellut muiden koirien kuin oman lauman kanssa.
Oli taas masentavaa huomata, että kun itse on köntys niin se vaikeuttaa koirankoulutustakin. Oon tietty tottunut siihen että Ruttu on iso ja meillä on omat pinttyneet tavat tehdä tottista ja Ruttu muutenkin on ihan toisenlainen kuin Hapsu. Hapsu on sen verran pienikokoinen että jo sivulletulon opetus kiertämällä tuottaa mulle vaikeuksia kun pitää kumartua ja olla nopea. Päätettiin että me vaan harjoitellaan seuraamista ja sivulla oloa ja jätetään se sivulletulo myöhemmäksi, katsotaan sitten että alkaako Hapsu tarjoamaan sitä edestä vai kiertämällä. Ruttu alkoi omana aikanaan ihan luontaisesti tarjoamaan sitä edestä sivulle pyörähtämällä ja niin me ollaan se sitten myös tehty. Se tuli täysin luonnollisesti omalla ajallaan. Mä luulen että mä alan olla jo liian vanha köntys näihin hommiin... Lisäksi mulla ei edelleenkään ole mitään kunnianhimoa näissä hommissa, ne joko suttaantuu aikanaan tai sitten ei... Vältän ottamasta näistä hommista enää edes mitään stressiä, kyllä toi arkipäivän elokin 5:den koiran kanssa on ihan tarpeeksi stressaavaa ja sähläämistä täynnä, kun eivät kuitenkaan ole mitään pikkupuudeleita. Kyllä Hapsusta vielä koira tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti