Marotin D-pennut tänään 3 vuotta!

Marotin D-pennut syntyivät 3 vuotta sitten talviseen yöhön. Sylin täydeltä onnea ihanille koiruuksille, joiden kasvua ja omistajien touhuja on ollut ilo ja kunnia seurata!

tässä linkki Turun sanomien uutiseen jossa Dino (Marotin Dinoracks) harjoittelee uimista uudessa juuri avatussa koirauimalassa  Dino uimassa. Nian ja Sussen kanssa.

HYVÄÄ SYNTYPÄIVÄÄ MAAILMAN IHANIMMILLE "PENTUSILLE"!

Suuri suru

Fanny (4.7.2005 - 5.11.2012) on nyt poissa. On vielä vaikea uskoa sitä todeksi. Vielä vaikeampi on selittää miten rakas koira voi sydäntä koskettaa. Suru on suuri ja päättymätön.  Lohtuna tieto siitä, että Fanny jätti jälkeensä toinen toistaan ihanampia pentuja joissa Fannyn elämä jatkuu. Hapsu etsii vielä mammakoiraa ja osaltamme olemme kaikki vielä eksyksissä ilman Fannyä vielä pitkään. Enkelit kantakoon Annin sinne missä moni edesmennyt perheenjäsen häntää heiluttaen jo odottaa. Mikään kiitos ei ole riittävä siitä ajasta jonka viettää Fannyn kanssa saimme. Uskon että kaikki Fannyn tunteneet tuntevat samalla tavalla. Lempeä, kiltti, rakastava mammakoiramme. Hyvää matkaa sateenkaarisillalle.

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

Montako kissaa kuvassa... ja syystunnelmia

 Sen enempää löpinöimättä, syksy on ollut sateinen ja synkkä, kameran käyttö vähäistä. Kissoille on muodostunut lomani aikana rutiini torkkua kuistilla iltapäivät... Mutta välillä on katsottava tarkkaan mihin istahtaa... ohessa myös muutamia maisemakuvia eiliseltä.

Luonnetestissä... ja päivitystä

kuvassa Dino reilu vuosi sitten...

Donna ja Dino kävivät tuossa reilu viikko sitten luonnetestissä. Donna 205pist. ja Dino 181pist. Tosi loistavaa! Laitan tänne tarkemmat tulokset kun saan ne. "Pentuset" ovat siis perineet äitinsä ja isänsä luonteen niinkuin pitääkin. En tiedä miten näitä "pentusia" voisi oikein kuvailla. Ovat ihan muruja (siis sylikoiria), joilla on kuitenkin rottweilerin luonne niinkuin pitääkin. Emme voisi olla enää yhtään ylpeämpiä pennuista ja niiden omistajista. Kaikilla menee tosi hyvin.

Äityli Fanny on ollut kipeänä, joten tässä on saanut vähän jännittää siltä osin ja tuntui hieman raskaalta kun ei näyttänyt kovin valoisalta. Nyt kuitenkin kortisonikuurin jälkeen tuntuu parantuvan hyvin. Lopullinen diagnoosi selvinnee ensi viikolla, mutta epäilys on jonkinlaisesta autoimmuunijärjestelmään liittyvästä. Jotenkin tuli itselle mieleen että olisi viimeiset pennut olleet koetus Fannyn kropalle kuitenkin? Fanny ei mikään ihan nuori tyttö ole enää kuitenkaan... Toissa viikko oli tosi raskas kun oli epäilys lymfoomasta ja toipuminen epävarmaa, nyt näyttää kuitenkin valoisalta. Turvonneista imusolmukkeista ei ole enää jälkeäkään ja silmätulehdus ja oireet ovat poissa. Luojan kiitos! Täällä siis henkäistään helpotuksesta ja iloitaan pentusten (niin tämänvuotisten kuin vanhempienkin) hyvästä kunnosta ja menestyksestä elämässä! Seuraavaksi Donnalla ja Dinolla vuorossa jalostustarkastus ja toivottavasti pian pääsen päivittämään Onnin kisatuloksista...:)

Kesäisiä kuvia...

Tämä blogi on jotenkin päässyt lipsahtamaan melkein koira-aiheiseksi, nyt laitetaan vähän muitakin kuvia. Alunperinhän tämä blogi oli jatke kirjoitetulle kuvapäiväkirjalle talon, luonnon, eläinten, kasvien ja taivaan pilvien seuraamista varten... Jatkossa ehkä tulee hieman enemmän muutakin kuin koirien elämää... Alan pikkuhiljaa löytämään innon valokuvaamiseen uudelleen... tässä lähinnä eilisiä kuvia...

Donna hoitokylässä kuvakavalkaadi...:)

Donna oli sukujuhlien vuoksi hoidossa viikonlopun ja piti tietysti saada tytöistä yhteiskuvia....
Täytyy sanoa, että harvoin on 3 aikuisen nartun kanssa elämä niin iloista kuin näiden kolmen! Donna on ihan muru, isältä perinyt vähän itsenäisen luonteensa, jolkottaa tutkimassa hajut ennenkuin huomaa, että ai täällä on ihmisiä, äidiltä ja isältä tulee kiltteys. On ihan kainaloon otettava murunen. Puuhastelee kotona kaikkea, avaa kaapin ovet ja syö kynttilät, mutta mitäs pienistä....:))

Kuvauksen kanssa taisi vaan käydä niin että kukaan ei halunnut olla erityisen kuvauksellinen ja kävi niinkuin koirakuvissa yleensä, pari häipyi paikalta ennenaikaisesti ja mitenkään ei tietysti voitu asettua siistiin riviin ja näyttää kauniilta, puhumattakaan sitä että olisi pidetty korvat edes nätisti...:)) Tässä kuvakavalkaadi kuvaussessiosta. Enjoy!

Kaverit hei, nyt se haluaa taas jotain!

Mitä se tahtoo? Miten niin ei pylly saa olla kameraan päin?

Onks pakko olla tässä?

Mitä?

No, mehän katsotaan sua! Ainakin melkein kaikki...:)

Ai, eiks jono olekaan sama asia kuin rivi? Mihin se yks meni?

Kattokaa kaverit! Mulla on luu! Mitä te siellä vielä makaatte?

Hymyä!

Miten niin kieli sisään ja suu kinni?

No, mihin ne nyt hävis?

Eiks täällä enää kuvatakaan? Häh?

Juhannustaikaa...

 Maarumäen poppoo toivottaa kaikille Iloista Juhannusta! 

'Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa. Minun mielessäni on juhannus ja juhla ja mittumaari, ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari.

 Eino Leino

P.S. Katso nyt Tuula millainen lutakkonoutaja meillä asuu!! Se pomppii innoissaan aina kaikki kuralätäköt a lätsyttelee vettä innoissaan tassuilla! Ja jos lätäkössä voi uida niin siellä uidaan kanssa!...:))

Päivityksiä I

Pennut ovat turvallisesti uusissa kodeissaan,Estelle lähti Kempeleelle ja Ergoracks Loviisaan. Pojasta tuli uudessa kodissa nimeltänsä Jörö...:) Käytiin tuolla Loviisan suunnalla jo viemässä ruokaa ja katsomassa heti viikon päästä kun oli lähtenyt, blogin päivitys vaan laahaa hieman perässä. Siellä Jörö mennä viipotti muiden koirien ja hevosten kanssa ja ihan isona miehenä häntä pystyssä...:) Kaverina siellä vanha rotikkaherra ja hieman nuorempi melkein rotikkaherra, aivan ihanan luonteisia molemmat. Kuvassa kuitenkin vanha rotikkaherra ja Fanny ja Hapsu, jotka tietty olivat mukana Jöröä tapaamassa uudessa kodissa. Oli siinä hetken vilskettä ja hulinaa kun yhteensä 5 koiraa huiski menemään, kaikki eivät mahtuneet yhteenkään kuvaan kerralla.

Pennut ovat kasvaneet silmissä. Kohta 6vkoa täynnä. Nyt on jo käyty eläinlääkärissä sirutettavana ja ulkona leikitty. Pitkän pähkäilyn jälkeen poika on edelleen vapaana. Mieli tekisi jättää poika kotiin kasvamaan Hapsulle kaveriksi, mutta laiskuus vei voiton, tuntuu niin helpolta kun kaikki koirat kotona ovat aikuisia ja voi keskittyä yhden kanssa tekemiseen. Poika on aivan ihana luonteeltaan. Molemmat tietysti ovat, mutta pojassa on sitä jotain...:)

Marotin E-pentue

Marotin E-pennut syntyivät tiistaina 27.3. pitkän odottelun jälkeen. Pennut täyttävät jo ensi viikolla 2 viikkoa ja pian silmät jo aukeavat. Nämä 2 jäävät valitettavasti Tarmon ja Fannyn viimeisiksi jälkeläisiksi. Isompi pentue olisi ollut tervetullut, mutta aina ei käy niin kuin toivoisi. Pennut voivat paksusti, ruuasta ei juuri ole pulaa eikä tarvitse taistella nisästä...:)) Kuva ei suostu olemaan vaakasuorassa, joten niskajumppaa katsojille.